Paroles
Tää on historian pisin marraskuu
Jota seuraa loputtomuus
Ja sen jälkeen tammikuu
Valo väistää kulkijoita alla huppujen
Valuu pimeys ylle aamujen
Joina nousen ylös horjuen
Se on varmaan ohimenevää, samantekevää
Eikä pitäis suruun keskittyä
Mut värinäkö on kuitenkin tärkeä
Mul on musta ja harmaa jäljellä
Eikä niillä voi piirtää hymyä
Kun olen niin syvällä, ettei mua aurinko löydä
Tule sinä ja valaise tieni
Ole suuri, kun minä olen pieni
Ja kun peittyy Alppila loskaan
Sano, "Älä luovuta koskaan"
Ole askel, ku jalkani pettää
Pidä huolta, että muistan hengittää
Ovi pyytää itsensä kiinni pitämään
Valot sammutettuna pysymään
Tää huone ei anna mun lähteä
Se on varmaan ohimenevää
Mut mua väsyttää
Kun olen niin syvällä, ettei mua aurinko löydä
Tule sinä ja valaise tieni
Ole suuri, kun minä olen pieni
Ja kun peittyy Alppila loskaan
Sano, "Älä luovuta koskaan"
Ole askel, ku jalkani pettää
Pidä huolta, että muistan hengittää
Muistan hengittää
Muistan hengittää
Kun olen niin syvällä, ettei mua aurinko löydä
Tule sinä ja valaise tieni
Kun minä olen pieni
Ja kun peittyy Alppila loskaan
Älä luovuta koskaan
Kun olen niin syvällä, ettei mua aurinko löydä
Tule sinä ja valaise tieni
Ole suuri, kun minä olen pieni
Ja kun peittyy Alppila loskaan
Älä luovuta koskaan
Pidä huolta, että muistan hengittää
Muistan hengittää
Muistan hengittää